Golle Nelaaɓe 21

No Pool ŋabbitiri Urusaliima

1 Nde min ceerti e maɓɓe ndee, min naati laana geeci, min peewi ruunde Kos. Janngo mum, min njottii ruunde Rodusa, min iwi ɗon, min peewi ngeenndi Patara. 2 Min keɓi laana lummboowa yaade Finikiya, min naati hen, min ɓettii. 3 Nde min njahunoo faa min coynorii Kiprus bannge amen nano, min peewi Siriya, min njottoyii Tirus.

Ɗon laana kaa jippinta kaaki muuɗum. 4 Min tawi ɗon taalibaaɓe, min ngoni ɗon balɗe jeɗɗi. Eɓe mbiira Pool ley Ruuhu Ceniiɗo pati ŋabbita Urusaliima. 5 Nde yontere ndee hiɓɓunoo ndee, min mbitti. Ɓe fuu ɓe liwndii min faa min njalti ngeenndi ndii, kamɓe e rewɓe e sukaaɓe. Min ndiccii dow fonngo maayo geeci, min nduwii. 6 Nde min mbaynondirnoo ndee, minen min naati laana, kamɓe ɓe mbirfitii cuuɗi maɓɓe.

7 Nde min naati laana Tirus ndee, min njottoyii Potolemayis. Min njowti sakiraaɓe, min ɲallani ɓe, min mbaali. 8 Janngo mum, min ndawi, min njottii Kaysariya, min naati suudu Filipa baajotooɗo Kabaaru Lobbo oo, min njippanii ɗum. Kanko omo jeyaa e njeɗɗon suɓaaɓe Urusaliima ɓee.[a] 9 Omo jogii ɓiɓɓe rewɓe nayon ɓe ɓamaaka, haaltooɓe ko Laamɗo loowi e mum'en koo. 10 Nde min paɓɓunoo ɗon ndee, gorko loowaaɗo konngol Laamɗo biyeteeɗo Agabus iwri Yahuudiya. 11 O wari e amen, o ɓami kumorgol Pool, o haɓɓi juuɗe makko e koyɗe makko, o wii:

—Ruuhu Ceniiɗo wii: nii Yahuudiyankooɓe wonɓe Urusaliima ɓee kaɓɓirta jeyɗo ngol kumorgol oo, ngaɗa ɗum e juuɗe heeferɓe.

12 Nde min nani ɗum ndee, minen e jeyaaɓe ɗon ɓee fuu, min ndaardi Pool pati ŋabba Urusaliima. 13 Pool jaabii, wii:

—Koɗum waɗi so oɗon mboya, oɗon taƴa ɓernde am? Miin, miɗo lanndinanii ko wanaa haɓɓeede tan, miɗo lanndinanii fay maayde Urusaliima saabe innde Iisaa Joomiraaɗo oo.

14 Nde min ndonkunoo waylitinde mo ndee, min celi e makko, min mbii:

—Yo muuyɗe Joomiraaɗo laato!

No Pool yottorii Urusaliima e no hawritiri e Yaakuuba

15 Caggal ɗeen balɗe, min lanndinii, min ŋabbiti Urusaliima. 16 Yoga e taalibaaɓe Kaysariyankooɓe njaadi e amen, naɓi min galle gorko biyeteeɗo Manason, jeyaaɗo Kiprus, laatiiɗo taalibbo gila ko ɓooyi, yalla miɗen jippanoo ɗum.

17 Nde min njottii Urusaliima ndee, sakiraaɓe ɓee njaɓɓorii min weltaare. 18 Janngo mum, min njaadi e Pool to Yaakuuba. Hooreeɓe deental goonɗinɓe ɓee fuu ana tawanoo ton. 19 Caggal ko o jowti ɓe koo, o haalani ɓe huunde fuu ko Laamɗo waɗani yimɓe ɓe nganaa Yahuudiyankooɓe saabe golle makko. 20 Nde ɓe nani ɗum ndee, ɓe njetti Laamɗo. Ɓe mbii Pool:

—Sakiike, hono foti ujunaaji Yahuudiyankooɓe njii-ɗaa ko ngoonɗini, haya faa hannde eɓe tiinnii e jokkude Sariya Muusaa oo. 21 Ɓe kaalanaama aɗa janngina Yahuudiyankooɓe wonɓe hakkunde leɲi goɗɗi njoppa Sariya Muusaa, mbii-ɗaa pati taada sukaaɓe muuɗum'en kasen, pati njokka neesuuji ɗii kasen. 22 Ndennoo, hono ngaɗaten? Sabi min taƴorii ɓe nanan a warii. 23 Waɗu ko min kaalante koo. Miɗen njogii ɗoo worɓe nayon ɓamanɓe Laamɗo fodoore. 24 Naɓu ɓe cennidaa hoore maa e maɓɓe, njoɓaa ko ɓe kaani yoɓude koo, yalla eɓe mbaawa laɓeede. Yimɓe fuu anndan ko haaletenoo e maa koo fuu wanaa goonga, ɓe anndan kasen aan e hoore maa, aɗa jokki Sariya Muusaa. 25 Goonɗinɓe iwɓe e leɲi goɗɗi ɓee, min mbinndii e mum'en ndeentoo e ko hirsanaa tooruuji e ƴiiƴam e jiibuɗi, kaɲum e jeenu.

26 Pool ɓami naɓi worɓe ɓee, yaadi e mum'en. Janngo mum, ɓe cennidaa. O naati Suudu Dewal Mawndu nduu, o haalani yottinooɓe sadaka ɲalaaɗe sennugol ɗee kiɓɓii, faa gooto e maɓɓe fuu waɗanee sadaka.

No Pool nanngiraa ley Suudu Dewal Mawndu

27 Nde balɗe jeɗɗi ɗee ɓadinoo hiɓɓude ndee, yoga e Yahuudiyankooɓe leydi Asiya njii Pool e ley Suudu Dewal Mawndu nduu, ɓe njirkiti yimɓe ɓee fuu, ɓe nanngi mo. 28 Eɓe ngulla, eɓe mbiya:

—Israa'iilankooɓe, paabee min! Oo woni gorko jannginoowo yimɓe e ley nokkuuje ɗee fuu ana bekkisoo yimɓe leɲol meeɗen, ana bekkisoo sariya meeɗen oo, ana bekkisoo nokku ceniiɗo oo. Jooni kaa, o waddii fay Yunaninkooɓe e ley Suudu Dewal Mawndu nduu. O soɓinii oo nokku ceniiɗo!

29 Walaa ko ɓe mbiiri non so wanaa ɓe njiino Torofim Efeesunke oo ana wondi e Pool ley ngalluure ndee. Ɓe cikkiino Pool naanniino mo e ley Suudu Dewal Mawndu nduu.

30 Jirkitagol ngol huuɓi ngalluure ndee. Yimɓe ana njaltira tatteeji ɗii fuu. Ɓe nanngi Pool, ɓe ndaasi ɗum faa ɓe njaltini ɗum Suudu Dewal Mawndu nduu, ɓe uddi dame ɗee oon wakkati fuu. 31 Nde ɓe tewti faa ɓe mbara Pool ndee, tawi hooreejo sordaasi'en oo humpitike Urusaliima fuu ana darorii koyngal gootal. 32 Ɗon e ɗon, o ɓami sordaasi'en e mawɓe muuɗum'en, o dogani ɓe. Nde yimɓe ɓee njii mo kanko e sordaasi'en ɓee ndee, ŋootti fiide Pool. 33 O ɓattii Pool, o yamiri Pool nanngee, o wii haɓɓiree calali ɗiɗi, o lamndii kaɲum yo homo e koɗum waɗi? 34 Jamaa oo ana wulla. Ɓee ana ngulla geɗel, ɓee too ana ngulla gonngel. Nde wonnoo jirkitaare ndee haɗii mo faamde, o yamiri Pool naɓee to huɓeere too. 35 Nde Pool wari faa ŋabba kalikali huɓeere oo ndee, sordaasi'en ɓee ndoondii mo saabe jirkitaare jamaa oo, 36 sabi yimɓe heewɓe ana njokki e makko ana ngulla, ana mbiya:

—War mo!

No Pool jaaborii Urusaliimankooɓe

37 Nde ɓe ngari faa ɓe naanna mo e damal huɓeere ngal ndee, Pool wii hooreejo oo:

—Ana daganoo kam mi haalda e maa naa?

Oon wii mo:

—Ee? Aɗa waawi yunaninkoore naa? 38 Ndennoo wanaa aan woni Misiranke gaɗuɗo murtere ko ɓooyaali, wardi e warooɓe ko'e ujunaaji nayon, naɓi ɗum'en ley ladde jeereende oo?

39 Pool jaabii, wii:

—Miin, mi Yahuudiyanke pinɗo Tarsus ley leydi Silisi, e ndee ngalluure nde wanaa ɲooɓunde njeyaa-mi. Miɗo ɲaage nduŋano-ɗaa kam mi haalda e yimɓe ɓee.

40 O duŋanii ɗum. Pool darii e dow ŋabbirde ndee, huncani yimɓe ɓee junngo. Nde ɓe ndeƴƴininoo ndee, o haali e ibaraninkoore, o wii:

<- Golle Nelaaɓe 20 Golle Nelaaɓe 22 ->